Eläinklinikka ja eläinlääkärisairaala koostuvat erilaisista terveydenhuollon konsepteista ja rakenteista. Eläinklinikan käsite tunnetaan meille paljon paremmin muun muassa siksi, että käymme siellä useammin.
Kaiken tämän vuoksi opimme hieman lisää projektista ja kliinisen eläinsairaalan tärkeydestä.
Peruserot klinikan ja eläinlääkärisairaalan välillä
Varmasti tunnetuin ero klinikan ja sairaalan välillä perustuu hoidon laajuuteen. Klinikat ovat yksityisiä laitoksia, jotka keskittyvät yleensä avohoitoon; joillakin on yksityisiä lääketieteellisiä suunnitelmia (tai obras sociales), mutta monet tuskin tarjoavat yksityisiä konsultaatioita.
Sairaalat ovat yleensä julkisia tai "sekalaitoksia" , jotka veloittavat tietyistä palveluista tai vaativat yksityisen terveydenhuollon. Sen tehtäviin kuuluu yleensä avohoito, enn altaehkäisy ja terveyden edistäminen, tehohoito ja hätätilanteet.
Toinen ero on, että klinikat eivät aina tarjoa yhtä monta erikoisalaa kuin sairaalat, vaikka monissa maissa klinikat laajentavat huomattavasti sairaanhoitoaan. Sairaaloissa on yleensä monia erikoisuuksia, ja niissä on runsaasti lääkintähenkilöstöä, jolla on suuri kokemus.

Lopuksi voidaan mainita, että sairaaloilla on myös tärkeä rooli terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa. Päinvastoin, on hyvin harvinaista, että klinikat tarjoavat lääketieteellisen residenssin ja edistävät ammattilaistensa erikoistumista.
Klininen eläinsairaala eläinten terveyden edistäjänä
Kliinisen sairaalan käsite on melko uusi eläinlääketieteessä. Tämän "uutuuden" mielenkiintoisin puoli on edistämisen sisällyttäminen ja arvostaminen eläinlääkintäalalla.
Tämä johtuu siitä, että kliininen eläinsairaala on suunniteltava toimimaan luovana alustana ja eläinten terveyden edistäjänä. Toisin sanoen: sen tehtävänä on ylittää sairaiden lemmikkien hoito ja hoito. Kaiken sen fyysisen ja älyllisen rakenteen on määritettävä se eläinlääketieteen tutkimuksen, hallinnon, tiedottamisen ja käytännön keskukseksi.
Tämä innovatiivinen hanke vaatii viranomaisten sitoutumista ja sen on luotava yhteistyöyhteyksiä yliopistojen, laboratorioiden, yrityshautomoiden jne. Lisäksi kestävä rahoitus olisi enemmän kuin kätevää tukemaan heidän toimintatapojaan ja infrastruktuurejaan.
Tämän konseptin julkaiseminen tarkoittaa myös innovatiivisen keskustelun ehdottamista, joka kattaa eläinlääketieteen terveydenhallinnan ja sen käytännöt.Mutta mitä se kaikki tarkoittaa? Aloitetaan ymmärtämällä paremmin, mitä terveyden edistäminen on ja mikä merkitys sillä on yhteiskunnallemme.
Mitä on terveyden edistäminen?
Advocacy on Maailman terveysjärjestön (WHO) tunnustama ja käsittelemä käsite. Virallisessa sanastossaan WHO määrittelee terveyden edistämisen seuraavasti:
" Prosessi, jossa yksilöt ja yhteisöt voivat lisätä hallintaansa terveyteen vaikuttaviin tekijöihin sen parantamiseksi."
Terveyden edistäminen tarkoittaa kansalaisille tiedottamista ja valmistautumista monien sairauksien torjuntaan ja ehkäisyyn. Tämä ei koske vain lääkäreitä ja terveydenhuollon ammattilaisia, vaan se vaatii oppilaitosten sitoutumista, mediavälineitä ja myös omaa kansalaisuuden harjoittamistamme.
Kuten voimme ylpeillä, konsepti tuo mukanaan v altavan sosiaalisen vaikutuksen ja saa meidät ajattelemaan terveyskulttuuriamme.Annammeko enn altaehkäisylle riittävästi arvoa vai haluammeko aina korjata? Tunnistammeko itsemme terveyden edistäjinä vai uskommeko, että tämä rooli on vain lääkäreille, sairaanhoitajille ja muille ammattilaisille?
Uutisia eläinten terveyden edistämisestä
Onnistuimme jo tunnistamaan tiettyjä positiivisia asenteita, jotka suosivat eläinten terveyden edistämistä. Jos ajattelemme lemmikkiämme, voimme muistaa esimerkiksi joukkorokotus- ja sterilointikampanjat.

Villieläinten os alta edistymme – joskin hitaasti – ympäristötietoisuuden lisäämisessä. Tällä hetkellä emme vain tukahduta, sakottele ja vangitse niitä, jotka aiheuttavat tällaisen laittoman käytännön. Alamme myös kouluttaa uusia sukupolvia tuntemaan ja kunnioittamaan luontoa luonnonmukaisesti.
Tässä suhteessa voimme myös korostaa rangaistuksia väärinkäytöksistä sekä koti- ja villieläinten laittomasta kaupasta.Lisäksi voimme tuoda esille hautomoiden, klinikoiden, sairaaloiden ja muiden eläinelämän parissa työskentelevien laitosten terveysvalvonnan.
Jos sitä ajattelee, niin vielä nykyäänkin löytyy vähän virallisia instituutioita, jotka järjestävät ja edistävät eläinten terveyteen liittyviä käytäntöjä ja tiedotusmateriaaleja. Tässä mielessä kliininen eläinlääketieteellinen sairaalahanke näyttää tärkeältä edistykseltä.