Yksi planeetan älykkäimmistä eläimistä pidetyt delfiinit ovat hammasvalaiden laji, jolla on hyvin erityisiä ominaisuuksia. Ne asuvat Atlantin ja Tyynen v altameren vesillä ja sopeutuvat erinomaisesti sekä trooppiseen ilmastoon että jäiseen ympäristöön. Heidät tunnetaan pääasiassa ovelasta ja nopeasta oppimisestaan sekä kyvystään tuntea monimutkaisia tunteita kuten ihmiset.
Viime aikoihin astihomo sapiensuskottiin olevan ainoa nisäkäs maan päällä, joka kehittää hermoston rappeuttavia sairauksia, kuten Alzheimerin tautia tai dementiaaViimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että myös delfiinejä voi esiintyä. Löydä seuraavasta sisällöstä havainnot, jotka ovat johtaneet tähän johtopäätökseen.
Alzheimer ja sen mahdollinen ilmentymä delfiineissä
Alzheimerin tauti määritellään aivojen hermosolujen progressiiviseksi rappeutumiseksi, johon liittyy huomattava aivomassan väheneminen. Siitä kärsivillä ihmisillä on yleensä tämän häiriön erityisiä oireita. Kuten myös muistin menetys, sekavuus ja dementia. Vaikka tärkein syy ei ole selvä, geneettiset tekijät, korkea ikä ja sairaudet, kuten diabetes, on tunnistettu sen kehittymisen riskitekijöiksi.
Delfiinien luonnossa, kuten muissakin merieläimissä, esiintyy karillejäämistä.Tämä tapahtuu, kun jokin näistä lajeista ui matalaan veteen ja jää rantaan tai jää loukkuun. Vaikka useimmilla valailla on uskomaton suuntautumisjärjestelmä, joka tunnetaan nimellä kaikulokaatio,yli 2 000 merinisäkkää, kuten delfiiniä ja valasta, kuolee joka vuosi karillejäämiseen
Miksi niin tapahtuu?
Erilaisten asiantuntijoiden mukaan taistelu- ja kalastusalusten lähettämät äänet voivat häiritä näiden eläinten kaiku- ja sijaintiprosesseja, jolloin ne katoavat. Tiedelehdessä European Journal of Neuroscience julkaistussa tutkimuksessa on kuitenkin ehdotettu, että toinen delfiinien karttumisen syy on keskushermoston rappeutuminen.
Tässä tutkimuksessa, jossa analysoitiin 22 Risson delfiinien, pilottivalaan, pyöriäisen, valkonokka- ja pullonokkadelfiinilajin aivot, löydettiin tiettyjä Alzheimerin tautiin liittyviä aivomuutoksia ihmisillä.Samoin on huomattava, että useimmat näistä eläimistä olivat iäkkäitä. Lisäksi he olivat kuolleet jäädessään loukkuun Ruotsin rannikolle.
Neurologisten häiriöiden merkkejä delfiineillä
Yhtäältä kaikkien näiden eläinten aivoja tarkasteltaessa hermokudoksesta löydettiin beeta-amyloidiplakkeja. Tämä peptidi, jolla on normaaleissa olosuhteissa keskeinen rooli tiedonsiirrossa hermosolujen välillä, pyrkii kerääntymään epänormaalisti hermosoluihin neurologisissa sairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa. Sellainen ilmiö aiheuttaa neuronien välisen virheellisen yhteyden lisäksi niiden rappeutumisen ja kuoleman.
Toisa alta toisen tau-nimisen proteiinin kertymistä havaittiin myös neuroneissa. Tämä liittyy degeneroitumiseen ja neurofibrillaaristen vyyhtyeiden muodostumiseen, jotka vaikuttavat keskushermoston asianmukaiseen toimintaan.Lisäksi havaittiin epänormaali määrä gliasoluja, kuten astrosyyttejä ja mikrogliaa, jotka ovat aivojen tulehdusprosesseihin liittyvä tekijä.
Lopuksi toinen artikkeli nimeltä Molecular Basis of Alzheimer's Disease in Dolphins osoitti, ettänämä nisäkkäät ilmentävät proteiineja, jotka ovat suorimmin mukana beeta-amyloidiplakkien muodostumisessa, samalla tavalla kuin ihmisillä.
Miten dementia ja massajuoksut liittyvät toisiinsa
Vaikka voisi luulla, että kaikki rannikolla kuolevat delfiinit kärsivät jonkinlaisesta dementiasta, todellisuus voisi olla toisin. Toisa alta tämä tietty valaslaji käyttäytyy parhaalla, eli ne elävät jopa 30 tai useamman yksilön ryhmissä. Lisäksi heidän sosiaalisissa suhteissaan on tietty hierarkia, joten siellä on johtaja, joka ohjaa koko laumaa.
Kun tämä henkilö on yleensä kokenein ja vanhin, he voivat olla alttiimpia keskushermoston rappeutumiseen vanhuuden vuoksi.Tämän teorian mukaan on mahdollista, että johtaja ilmentää jonkinlaista dementiaa ja johtaa muita delfiinejä harhaan. Tällä tavalla eläimet juoksevat karille eri alueiden rannikoilla.
Mitä ihmisillä ja delfiineillä on yhteistä?
Ihmisten tapaan delfiineillä on pidempi elinajanodote verrattuna muihin nisäkkäisiin. Itse asiassa raidadelfiinien k altaiset lajit voivat elää jopa 60 vuotta. Yllä olevan mukaisesti Alzheimer's and Dementia -lehdessä julkaistu tutkimus viittaa siihen, että delfiinit voivat pitkäikäisyytensä vuoksi olla alttiimpia tiettyjen sairauksien, kuten Alzheimerin tai dementian, kehittymiselle.
Samalla tavalla molemmilla lajeilla voi tapahtua muutoksia insuliinihormonin normaalissa toiminnassa. Tämän seurauksena sekä delfiini että ihminen ovat vaarassa sairastua diabetekseen, joka on riskitekijä näiden keskushermoston häiriöiden ilmenemiselle.
Lopuksi huolimatta kaikista havainnoista, jotka viittaavat siihen, että delfiinit kärsivät jonkinlaisesta dementiasta, tarvitaan tulevia tutkimuksia, jotta voidaan ymmärtää, kuinka nämä hermosolujen muutokset todella vaikuttavat näiden valaiden käyttäytymiseen. Koska ihmisillä esiintyvien leesioiden k altaisista ilmenemisistä huolimatta sairaudet voivat kehittyä täysin eri tavalla.
