Jos olet koskaan miettinyt, onko eläimellä, joka ei ole ihminen, kyky olla itsekäs, voit vahvistaa sen: näillä linjoilla näytämme sinulle 4 itsekkäintä eläintä luonnossa.
Egoismi ja altruismi näyttävät meille yksinomaan ihmisrakenteilta, koska oletetaan, että eläimet tottelevat vain impulsseja eivätkä moraalisia normeja, toisin kuin me. Mutta siitä huolimatta, biologia varaa erityyppisen egoismin, joka on yhtä pätevä heille kuin ihmisellekin.
Biologinen egoismi
Etologiassa egoismilla ei ole samaa merkitystä kuin filosofiassa. Vaikka jälkimmäisessä ymmärrämme itsekkyyden itsensä valinnan muiden yläpuolella, eläinten käyttäytymistä tutkivissa tieteissä se on termi, joka viittaa käyttäytymiseen, jolla pyritään hankkimaan resurssi tai etu toiseen organismiin nähden.
Tämän käsitteen käsitys on peräisin Richard Dawkinsin itsekkäästä geeniteoriasta, joka olettaa, että taistelu vahvimpien selviytymisestä ei ole yksilöiden vaan geenien välillä. Tällä tavalla näiden geenien fyysiset ilmentymät tekisivät selviytymisen eron, ei yksilö itse, kuten Charles Darwin sanoi.
Jotta, itsekkyys olisi strategia, jonka geenien on varmistettava oma selviytymisensä. Näin ollen näytämme sinulle esimerkkejä luonnon itsekkäimmistä eläimistä.
1. Lajit, jotka harjoittavat loista
Mikä on itsekkäämpää kuin käyttää toista omaan selviytymiseesi? Mutta vaikka ajattelemme eläimiä, kuten iilimatoa tai punkkia, kun puhumme loistaudista, tässä on järkevämpää sopia muihin lajeihin.
Esimerkiksi käki (Cuculus canorus) on kuuluisa lisääntymistottumuksistaan: se munii munansa muiden lintujen pesään niin, että ne kasvattavat poikasiaan. Itse asiassa käki -poikaset poistavat muut munat tai poikaset pesästä ainoina hoidettavina jälkeläisinä.
Vauvan käki loistaen punarinta pesässä.
2. Simpanssit ovat hyvin itsekkäitä eläimiä
Simpanssit, joita pidetään lähes ei-ihmisinä, osoittavat käyttäytymistä niin monimutkaista, että itsekkyys ja altruismi ovat rinnakkain heidän persoonallisuudessaan, kuin meissä. Esimerkkejä simpanssien biologisesta itsekkyydestä ovat seuraavat:
- Varastaa ruokaa ryhmäsi jäsenistä.
- Jaa ruokaa: Vaikka se saattaa tuntua paradoksaaliselta, useaan kertaan jakamalla elintarvikeväitteet kuluttavat ainakin osan siitä, koska muuten näyte voi menettää kaiken sen konfliktissa.
- Kaappaa naaraat muista simpanssiryhmistä lisääntymään heidän kanssaan.
- Vankeudessa simpanssit ovat osoittaneet, että he haluavat mieluummin hyväksyä epäoikeudenmukaisen tarjouksen, jotta heillä voi olla jotain hylättävää ja että molemmat osapuolet jäävät ilman mitään.
3. Lapset, jotka harjoittavat lapsenmurhaa
Lapsenmurha, joka tuntuu niin barbaariselta ihmislajeilla, on käytäntö, joka voidaan nähdä lajeilla, joiden yksilöt kilpailevat jälkeläistensä voitosta muista.
Tämä on yleistä lajeilla, joiden kyky lisääntyä ei ole kausiluonteinen.Koska jos jälkeläiset eliminoidaan, naaras voi tulla raskaaksi vasta seuraavassa syklissä. Jotkut eläinten taksonit, joissa voimme havaita lapsenmurhaa, ovat seuraavat:
- Lionit: Urokset tappavat naaraspuoliset poikaset ennen kasvatusta hänen kanssaan varmistaakseen, että lapset, jotka hän aikoo saada, ovat heidän.
- Makakit ja muut kädelliset lajit: yleensä kun uros parittelee useiden naaraiden kanssa, hänellä on taipumus haluta hallita jälkeläisiä lapsenmurhan avulla. Kuitenkin, jos kyseessä on laji, jolla on naaras, jolla on useita seksikumppaneita, kuten kipu, urokset eivät tee lapsenmurhaa, koska jokainen lapsi voi olla heidän.
- Rotat: naarasrotat tappaa joskus toisen naaraan poikaset ja käyttävät pesää omille poikasilleen.
- Meerkats: hallitsevat naaraat voivat tappaa muiden alaisten naisten jälkeläiset.
4. Lampaat ja muut laumaeläimet
Viimeaikaiset tutkimukset ovat vahvistaneet itsekkään käyttäytymisen lampaissa, joka koostuu kilpailemisesta muiden lauman jäsenten kanssa saavuttaakseen saalistajan havaitseman väkijoukon keskipisteen.
Tämä mekanismi on itsestään selvä, koska karjan keskikohtaa lähimmän ryhmän jäsenet joutuvat vähemmän saaliin kohteiksi kuin reuna-alueella sijaitsevat.
Tämä käyttäytyminen on havaittu myös gnuuilla, seeproilla ja muilla kotieläimillä. Etologit vahvistavat tällaisella käytöksellä, että tarve asua ryhmässä ei välttämättä tarkoita, että laji on luonteeltaan altruistinen.
Itsekkyydestä ja altruismista käytävä keskustelu
Luettelon itsekkäimmistä eläimistä on erittäin vaikea tehdä. Eläinkunnassa itsekkääksi ja altruistiseksi pidetystä asiasta keskustellaan laajasti, koska selviytyminen riippuu sekä kilpailusta että yhteistyöstä.
Itse asiassa monissa lajeissa molemmat suuntaukset voidaan nähdä samanaikaisesti, joten kumpikaan ei ole 100% itsekäs tai altruistinen. Hyvä uutinen on, että vaikka tämä keskustelu on aktiivinen, paljastetaan yhä enemmän eläimiin liittyviä mysteerejä.