Jos olet koskaan miettinyt, onko ei-ihmiseläimellä kykyä olla itsekäs, tässä voit vahvistaa sen: näillä linjoilla näytämme sinulle 4 itsekkäintä eläintä luonnossa.
Egoismi ja altruismi näyttävät meistä yksinomaan inhimillisiltä rakenteilta, koska oletetaan, että eläimet tottelevat vain impulsseja eivätkä moraalinormeja, toisin kuin me. Biologia kuitenkin varaa tietynlaisen egoismin, joka on yhtä pätevä heille kuin ihmisille.
Biologinen egoismi
Etologiassa egoismilla ei ole samaa merkitystä kuin filosofiassa.Kun jälkimmäisessä ymmärrämme egoismin itsensä valinnaksi muiden edelle, niin eläinten käyttäytymistä tutkivissa tieteissä se on termi, joka viittaa käyttäytymiseen, jolla pyritään saamaan resurssia tai etua toiseen organismiin verrattuna.
Tämän termin käsitys juontaa juurensa Richard Dawkinsin itsekkäästä geeniteoriasta, jonka mukaan taistelu vahvimpien selviytymisestä ei käy yksilöiden vaan geenien välillä. Tällä tavalla näiden geenien fyysiset ilmentymät ratkaisevat selviytymisen, eivät yksilö itse, kuten Charles Darwin sanoi.
Siten itsekkyys olisi strategia, jolla geenit varmistavat oman selviytymisensä. Tässä on kuitenkin joitain esimerkkejä luonnon itsekkäimmistä eläimistä.
1. Lajit, jotka harjoittavat loista
Mikä on itsekkäämpää kuin toisen käyttäminen omaan selviytymiseen? Mutta vaikka tarkoitamme loistamisesta puhuttaessa eläimiä, kuten iilimatoa tai punkkia, on järkevämpää sisällyttää tähän muita lajeja.
Esimerkiksi käki (Cuculus canorus) on kuuluisa lisääntymistavoistaan: se sijoittaa munansa muiden lintujen pesiin, jotta ne kasvattavat poikasiaan. Itse asiassa nuoret käkit ajavat muut munat tai poikaset pois pesästä ollakseen ainoat jälkeläiset, jotka saavat hoitoa.
2. Simpanssit ovat hyvin itsekkäitä eläimiä
Simpanssit, joita pidetään melkein ei-ihmisinä, käyttäytyvät niin monimutkaisesti, että itsekkyys ja altruismi yhdistyvät heidän persoonallisuudessaan, aivan kuten meissäkin. Joitakin esimerkkejä simpanssien biologisesta itsekkyydestä ovat seuraavat:
- Ruoan varastaminen puolueen jäseniltä.
- Ruoan jakaminen: vaikka se saattaa tuntua paradoksaalista, ruoan jakaminen varmistaa usein sen, että ainakin osa siitä kuluu, koska muuten näyte voi menettää sen kaiken konfliktissa.
- Naarassimpanssien sieppaus muista ryhmistä lisääntyäkseen.
- Kankeudessa simpanssit ovat osoittaneet, että he mieluummin hyväksyvät epäreilun tarjouksen saadakseen jotain kuin kieltäytyisivät siitä ja jättäisivät molemmat simpanssit ilman mitään.
3. Lapsenmurhaa harjoittavat lajit
Lapsenmurha, joka näyttää meistä niin barbaarilta ihmislajissa, on käytäntö, joka voidaan havaita lajeissa, joiden yksilöt kilpailevat jälkeläisensä voittamisesta muihin nähden.
Tämä on yleistä lajeissa, joiden lisääntymiskyky ei ole kausiluonteista, koska jos jälkeläiset poistetaan, naaras ei voi tulla raskaaksi ennen seuraavaa kiertoa. Jotkut eläintaksonit, joissa voimme havaita lapsenmurhan, ovat seuraavat:
- Lionit: Urokset tappavat naaraan pojan ennen parittelua tämän kanssa varmistaakseen, että naisen lapset ovat hänen.
- Makakit ja muut kädelliset: Yleensä kun uros parittelee useiden naaraiden kanssa, hänellä on taipumus hallita jälkeläisiä lapsenmurhan kautta. Lajeissa, joissa naaraalla on useita seksikumppaneita, kuten languurit, urokset eivät kuitenkaan tee lapsenmurhaa, koska kuka tahansa lapsi voi olla heidän omansa.
- Rotat: Naarasrotat tappavat joskus toisen naaraan poikasia ja käyttävät pesää omille poikasilleen.
- Meerkatit: Dominoiva naaras voi tappaa muiden alisteisten naarasten poikasia.
4. Lampaat ja muut laumaeläimet
Viimeaikaiset tutkimukset ovat vahvistaneet lampaiden itsekkään käytöksen, joka koostuu lauman muiden jäsenten kanssa kilpailemisesta joukon keskipisteen saavuttamisesta, kun saalistaja nähdään.
Tämä mekanismi on itsestään selvä, sillä lähempänä lauman keskustaa olevat ryhmän jäsenet joutuvat harvemmin saaliiksi kuin laidalla olevat.
Tämä käyttäytyminen on havaittu myös gnuissa, seeprassa ja muissa ei-kesytetyissä lajeissa. Etologit vahvistavat tällaisten käyttäytymisten kautta, että tarve elää ryhmässä ei välttämättä tarkoita, että laji on luonteeltaan altruistinen.
Väistö itsekkyyden ja altruismin välillä
On erittäin vaikeaa tehdä luetteloa luonnon itsekkäimmistä eläimistä. Se, mitä eläinkunnassa pidetään itsekkäänä ja altruistisena, on laajan keskustelun aiheena, sillä selviytyminen riippuu sekä kilpailusta että yhteistyöstä.
Itse asiassa monissa lajeissa molemmat taipumukset ovat nähtävissä samanaikaisesti, joten kumpikaan ei ole 100 % itsekäs tai altruistinen. Hyvä asia on, että tämän keskustelun ollessa aktiivinen paljastuu yhä enemmän mysteereitä eläimistä.